35+0

35+0

Eilen oli perus neuvolakäynti ja vaikka me muutettiin aivan kaupungin toiselle puolelle, halusin kuitenkin käydä mun vanhassa neuvolassa vauvan syntymään saakka, koska, kiva ja tuttu neuvolatäti.

Alussa katsottiin perusjutut, jotka oli kunnossa. Paineet mulla on luonnostaan tosi matalat, ja hemppari näytti olevan hyvä, vaikka en oo rautalisää tässä raskaudessa ees syönytkään. Painoo on tullut lähtötilanteeseen verrattuna 18kg ja mennään ihan samoissa lukemissa tismalleen mitä Eevertin odotusaikana. Huimaa miten mä kerään näitä kiloja, mutta rehellisesti sanottuna en ymmärrä mistä nitä tulee, koska en paljoa herkuttele, enkä juurikaan napostele ja oon syönytkin viimeaikoina vaan yhden lämpimän aterian.

Noo, ne kilot sitten onneksi toivottavasti lähtee yhtä nopeaa kun viimeksi enkä niistä ole siksi ressannut yhtään, ainoa että on aina hurjaa katsoa vaakalukemaa..

Ja jos ei ne lähde jostain syystä helposti, niin sitten ne pitää karistaa, haha.

Neuvolantäti ultras vauvan varmistaakseen edelleen perätilan ja siellä se vauva on ihan kummassa asennossa peppu alhaalla. Musta tuntuu jotenkin hurjalle miten kippurassa ja linkussa se siellä onkaan verrattuna siihen millainen asento vauvalla normaalissa raivotarjonnassa olisi. Mutta eipä siitä pitäisi olla mitään haittaa vauvalle, kuulemma saattaa kuitenkin päänmuodosta ja jalkojen asennota päätellä syntymän jälkeen että aikamoisessa ahtaudessa siellä on oltu. Hurjaa. Mulle kirjoitettiin kiireinen lähete äippäpolille ja nyt sitten vaan odottelemaan milloin mut kutsutaan sinne lääkärin juttusille jatkoa ja ulkokäännöstä koskien.

Neuvolassa ohjeistettiin jo nyt miettimään että lähdenkö koittamaan perätilasynnytystä vai halutaanko käynnillä varata suoraltakädeltä sektioaika. En osaa ihan päättää mitä itse haluaisin ja mihin olisin valmis. Täytyy nyt vielä katsoa millainen on vauvan tarjonta, tuleeko ensimmäisenä jalka, peppu vai mikä, ja mitä lääkärit suosittelee. Nyt perätilasynnytys ei kuulosta mahdottomalta ajatukselta mikäli kaikki edellytykset olisivat kohdillaan. Mutta se vaatisi kyllä sen, että synnytys käynnistyisi ja lähtisi edistymään rivakasti itsekseen hyvissäajoin ennen laskettua, minkä tietenkin vasta aika sitten näyttäisi. Muutoin sektio jääkin sitten jäljelle olevaksi vaihtoehdoksi.

Katsotaan. Olisi aika hurjaa jos kaiken jälkeen päädynkin koittamaan perätilavauvan synnyttämistä.

Muutoin mun vointini on tosi hyvä raskauden suhteen, ainakin verrattuna siihen, mitä se oli edellisessä raskaudessa tässäkohtaa. Mulla on ihan hyvä toimintakyky, enkä koe oloani vieläkään erityisen tukalaksi tai kipeäksi. Ei oikeastaan juurikaan valittamista.

Yöt tosin ovat vaihtelevasti katkonaisia, joten hyville yöunille on saanut heittää ajat sitten hyvästit.

Pääosin kuitenkin nukun niin hyvin, että on ihan sellanen olo että jaksaa painaa päivät ja usein nukunkin sitten päikkäritkin jos siltä tuntuu.

Inhottavin asia omassa olossa on myöskin toi vauvan tarjonta. Yhteiselo vauvan kanssa samassa mahassa ei ole ollenkaan niin mukavaa kuin normaalitarjontaisen. Kova pää puskee kylkiluihin painaen keuhkoja, laskeutunut peppu jomottaa lantiossa ja ne voimakkaat jalkojen potkut - ne tulee just tonne alas kohdunsuulle ja sisuksiin ja tekevät välillä tosikin kipeää, niin että vedet valuu silmistä. Yöllä on myös vaikeampi löytä hyvää nukkuma-asentoa ja kumartelu on vaikeampaa.

..Ilmeisesti tosta perätilasta johtuen, mun mahani onkin nyt aika huomattavasti pienemmän näköinen edelliseen verrattuna. Vauva on nyt nimittäin suurimmaksi osaksi tuolla mun selkäpuolella, eikä tossa edessä.

Sf-mitta menee vertailun vuoksi kuitenkin ihan samoissa lukemissa nyt, kuin viimeksi (31,5)

Ulkomuoto vaan on eri. Pienempi masu tuntuu helpommalta itselle, kun vauvan paino on tuolla mun omassa kropassa, eikä kaikki ole tossa edessä.

Aika odottavainen fiilis alkaa olla vauvan suhteen. Olin ihan varautunut, että vauva ei todellakaan syntyisi ennen laskettua aikaa, vaan mennään automaattisesti sinne huhti-toukokuun vaihteeseen. 

Nyt kuitenkin on pitänyt varautua, että hyvinkin jo kolmen viikon päästä meillä voi olla nyytti sylissä jos tämä tapaus aikoo pysyä mahassa istualteen viimeseen saakka <3 

Ihan uskomatonta. VAUVA <3