Yöt meillä nukutaan aika vaihtelevasti. En nyt oo kehdannut niistä ehkä valittaa, koska tää ei oo mitään niihin valvomisiin verrattuna mitä ollaan koettu, mutta ehkä mä nyt vähän voisin antaa noottia meidän nukkumisista. Eeverthän herättää nykyään öisin 1-10 kertaa. Useimmiten pari kolme neljä kertaa, mikä on aika nihkeää kun hän on kuitenkin tässä välissä kesällä nukkunut niin mahdottoman hyvinkin, jopa yleensä yöt ihan putkeen.
Kolmisen kuukautta on taas tuntunu että ois vauva uudestaan tullut taloon.
Tää kyllä harmittaa, koska meidän tarvis saada Laurin kanssa nukuttua tässä välissä ihan oikeasti vanhoja univelkoja kun nyt tuntuu että uusi väsymyksen aalto alkaa taas kasaantua hurjaa vauhtia niskaan. Eevert muutenkin alkaa olla jo niin iso poika, että ei kyllä ihan noin tiheään kai tarttis enää herätellä kun pieni maitoikänen vauva?
Lauri on sitten hoitanut nää yöhyysäämiset ja ravannu äänimerkkien perässä öisin alakertaan.. huonona yönä hän on jäänyt tähän olkkarin sohvalle sitten torkkumaan ja päivystämään alle tunninkin välein tulevia herätyksiä. Käy sääliksi Lauria, joka alttiisti on valmis mua auttamaan, kun mää en oo kyenny näihin valvomisiin. Tälleen raskaana muutenkin saatan valvoskella pitkiä pätkiä öisin kun uni on niin herkässä.
..En nyt sitten tiedä, mikä näihin öihin on syksyn mittaan tullut. Periaatteessa mun päähän on jäänyt kesän jäljiltä ajatus, että Eevert nukkuu hyvin. Niinhän nukkuikin vauvaksi lopulta hyvin, kun lopulta vierotin hänet yösyötöstä ja tehtiin unikoulua aivan järkyttävien ensikuukausien uuvuttamana.
Muttakun nykyäänkin saatan jollekin ääneen sanoa että "hyvin meillä nukutaan", mikä on ihan rehellistä, koska nääki yöt tuntuu niin hyviltä meidän vauvavuoden öihin nähden etten jotenkin "näin pienestä viitti valittaa" tai "tehdä sen isompaa haloota". Kuitenkin totuus on, että ei nää kyllä hyviä ole pitkään aikaan taas nähnytkään. Kaippa tässä kohtaa vois jo vaatia että yöt nukutaan läpeensä, tai max 1-2 herätyksellä? Semmonen käsitys mulla ainakin ois taaperon nukkumisista. En sit tiiä, onko tää joku kehitysvaihe, viikkotolkulla pullottavien ikenien tuotosta vai uusi tottuminen siihen, että herätessä tarvitaan vanhempi viereen silittelemään, jolloin näkisin jonkin sortin unikoulun harkitsemisen arvoisena asiana? Olispa kiva kuulla teidänkin mielipiteitä ja kokemuksia about puolitoistavuotiaan nukkumisista.
Oonkin ihmetelly tota "ihan hyvin, muutaman kerran heräilee, mut en valita"- höpötystä! :D♡ Tottakai saa väsyttääkin jos uni pätkii! Ei teidän tarvii vertailla enää sinne vauvavuoteen, se on ohi nyt.
VastaaPoistaMehän vähän niinkö unikoulutettiin tyttö sillon vähä reilu vuoden ikäsenä, kun edelleenki oli just tommosta ku teilläki. Siihe kyl tottuu tavallaa, mut turhalta se kyl silti tuntuu, ku taapero ei oo enää mikää vauva! :D Parissa päivässä neiti oppi nukahtamaa iteksee ja nykyäänki jos joskus öisin ölähtääkin, ni saa iha ite taas unenpäästä kiinni. Yleensä posottaa siis sen 12h heräämättä. Erikseen on sit flunssat tai jotkut painajaiset (?) jollon tarttee sit käyä 1-2 kertaa yössä rauhottamassa.
Tsemppiä teille!! ♡ Suosittelen kyl kokeilee unikouluu ennenku vauva syntyy. Saatte koko perhe huilattuu paremmin. :)